Niinistö valitaan, jos hän haluaa

Pekka Hämäläisen kausi Suomen Palloliiton puheenjohtajana päättyy Kouvolan liittokokouksessa marraskuun alussa. Vaikka laajemman loppuyhteenvedon paikka onkin hieman myöhemmin, voi jo nyt arvioida Pekan kauden jäävän historiaan tasapainoisen kehityksen aikakautena. Hämäläinen on sopinut liiton keulakuvaksi hyvin ja hän on johtanut porukkaansa ryhdikkäästi, johdonmukaisesti sekä oikeudenmukaisesti.

Esimerkiksi vanhojen ja uusien seurojen vastakkainasettelut ja suhteiden kärjistämiset ovat Hämäläisen puheenjohtajakautena loppuneet käytännössä täysin. Lisäksi Pekan ansioksi voidaan laskea se, että Suomen Palloliiton ja sen piirien taloudet ovat nyt hyvässä kunnossa sekä että virkamieskoneisto on rasvattu toimivaksi ja uudistuskykyiseksi. Naisten maajoukkue ja alle 21-vuotiaiden maajoukkue ovat tuoneet kansainvälistä menestystä ja harrastajamäärät ovat kasvaneet tasaisesti.

Siksi on ajankohtaista tuoda esiin Pekka Hämäläisen merkittävä panos suomalaisen futiksen ja Suomen Palloliiton kehittäjänä ja toiminnan suuntaajana. Aikakauden päättyessä on myös tärkeää muistaa, että Hämäläinen on aina korostanut aiheellisesti luottamusmiesvallan merkitystä ja legitimiteettiä päätöksenteossa. Pekka jättää hyvässä iskussa olevan organisaation seuraajalleen.

Kouvolan liittokokouksessa hyväksytään seuraavien kolmen vuoden toiminnan suuntaviivat. Samalla valitaan liiton puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja 30-jäseninen liittovaltuusto. Liiton uuden puheenjohtajan valinta on jo nyt saanut julkisuudessa erittäin paljon huomiota. En muista minkään toisen lajiliiton tai toisen kansalaisjärjestön puheenjohtajavalintaa, joka olisi kiinnostanut lehdistöä ja sähköisiä medioita yhtä runsaasti kuin SPL:n puheenjohtajan valinta tänä vuonna.

Julkisuuden nosti aivan ennennäkemättömälle tasolle Helsingin Sanomissa toukokuun puolivälissä julkaistu kirjoitus, jossa uutisoitiin eduskunnan puhemiehen Sauli Niinistön olevan kiinnostunut Palloliiton puheenjohtajuudesta. Tämän uutisen jälkeen aihe oli jatkuvasti esillä useissa eri medioissa Iltalehden heinäkuussa ennen kesälomia julkaisemaan puheenjohtajagallupiin saakka. Iltalehti tiedusteli jokaiselta liittokokousedustajalta heidän ykkösehdokastaan kolmesta esillä olleesta vaihtoehdosta. Iltalehden mukaan kantansa ilmoittaneista Sauli Niinistöä kannatti 50 liittokokousedustajaa, rehtori Göran Enckelmania kolme liittokokousedustajaa ja pankkiiri Ari Lahtea yksi liittokokousedustaja. Tältä osin tulokset olivat murskaavat ja ne olivat samansuuntaiset piirien tekemien selvitysten kanssa.

Eduskunnan puhemies antanee vastauksen puheenjohtajatiedusteluihin elo-syyskuussa. Mikäli hän on käytettävissä Suomen Palloliiton puheenjohtajaksi, liittokokousedustajien laaja enemmistö tulee valitsemaan hänet tähän tehtävään.

Olen keskustellut puheenjohtajavalinnasta useiden järjestöihmisten kanssa ja saanut vahvaa tukea Niinistön valinnalle. Näissä keskusteluissa on tullut vahvasti esiin neljä keskeistä Niinistön puheenjohtajuutta tukevaa argumenttia. Ensiksi hän on niitä harvoja suomalaisia päätöksentekijöitä, jonka persoona ja karisma innostavat, innoittavat ja kannustavat 500 000 henkilön kansalaisjärjestöä yhä parempiin saavutuksiin. Toiseksi hänen läsnäolonsa yritystapaamisissa tai kuntasektorin tapaamisissa tuo paikalle aina yritysten ja kuntien ylimmän johdon ja edistää näin Palloliiton olosuhdetyötä ja yritysten sitoutumista yhteistoimintaan. Kolmanneksi eduskunnan puhemies on kansainvälisillä areenoilla tunnettu ja arvostettu toimija. Ja neljänneksi hänen persoonansa kutkuttaa toimittajia ja tuo tullessaan puheenjohtajan yhteiskunnallisille avauksille laajaa julkisuutta nostaen järjestön imagoa.

102-vuotias Suomen Palloliitto on Suomen suurin ja kansainvälisin kansalaisjärjestö, jossa on mukana niin intohimoisia futareita, innokkaita futiksen kannattajia kuin aktiivisia harrastustoiminnan järjestäjiä. Tämän monipuolisen kentän aktivoiminen ja toiminnan laatutason nostaminen ovat uuden puheenjohtajan johdolla tehtävän kehittämistyön keskeisiä haasteita.

Se merkitsee muun muassa toimivia ratkaisuja uudistaa liiton ja seurojen kilpailutoimintaa tukemaan lahjakkaiden junioreiden kehitystä kansainvälisille kentille ja turvaamaan siten Suomen A-maajoukkueen tulevaa menestystä. Liiton organisaatiotasolla on puolestaan ajankohtaista arvioida liiton valiokuntien määrää, tehtäviä ja toiminnan intensiteettiä sekä piiriorganisaatioiden voimavaroja, yhteistoimintaa ja jopa uudelleenorganisointia tarvittaessa.

Veikkausliigan keskushallinnon toiminnasta, strategiasta ja tuloksista on ajankohtaista tehdä analyyttinen selvitys ja sen perusteella päättää toiminnan organisoinnista ensi vuosikymmenellä. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että Veikkausliigan keskushallinto ei ole onnistunut riittävän hyvin kasvattamaan liigan yleisömääriä ja otteluohjelmat ovat saaneet voimakasta kritiikkiä joka vuosi.

Osaamisesta, intohimosta ja porukalla merkityksellisten asioiden tekemisestä kasvaa ensi vuosikymmenen Suomen Palloliiton menestystarina uuden puheenjohtajan johdolla. Ei kun KAIKKI PELIIN?

Lopuksi elokuun kysymys lukijoille: mitä ajankohtaisia liikuntaan ja palloiluun liittyviä yhteiskunnallisia avauksia ja teemoja Suomen Palloliiton puheenjohtajan pitäisi mielestäsi nostaa esiin lähivuosina?